13.1.2012

pätkiä elämästä (jälkipuhe)

Kaikesta tuosta kivusta ja ahdistuksesta huolimatta tämä ystävä on edelleen minulle yksi tärkeimmistä maailmassa. Tiedän hänen ajatuksistaan edellä kerrottuja asioita kohtaan, ja on monesti pyytänyt anteeksi sitä ettei pystynyt taistelemaan rinnallani. Vaikka aikoinaan syytin häntä luottamukseni pettämisestä ja olen siitä ehkä edelleen jollain tasolla katkera, en loppujen lopuksi löydä tähän syyllisiä. Minä olin tuolloin mitä olin, hän oli myös mitä oli. Kaadoin hänen päälleen liikaa vastuuta omasta terveydestäni, ja se lopulta mursi hänen sietokykynsä. Kirjoitin edellisen tekstin ensisijaisesti helpottamaan omaa oloani, mutta myös esimerkiksi niille, jotka tunnistavat itsessään pakkomielteistä tarvetta takertua ihmisiin rakkauden varjolla. Vaikka puhe on halpaa, voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa jokaiselle teistä; te selviätte.


1 kommentti :