25.4.2013

Sarjakuvablogit.com

Heippa, ihanat! Moni varmasti jo odottaa Turkki-postausta ja joudutte ikävä kyllä odottamaan sitä edelleen. Oli minulla kuitenkin oikeaakin asiaa, perustin nimittäin muutama päivä sitten sarjakuvablogin ja tulin heittämään linkin tänne, jos joku tahtoo seurata elämääni myös siellä.

4.4.2013

Ei mielenvikaisuuteen auta kuin diapami



Kun hetki sitten avasin tekstivälilehden, meinasin hypätä kattoon kun huomasin, että postauksia on kertynyt jo 100 kappaletta. Ikävä kyllä niistä julkaistuja on vain 85 ja loput ovat ikuisuusprojektejani, mutta tästäpä tulee taas yksi lisää kohti sadatta julkaisuani. Oh well, mistähän aloittaisin... Aika väsynyt meininki tällä hetkellä, olen kärsinyt koko viikon univajeesta ja koulussa vietetään jakson toiseksi viimeistä päivää. Kaksi edellistä viikkoa olimme sijaisen armoilla opiskelemassa mustavalkokuvausta, johon sisältyi mm. neulanreikäkuvausta, filmin kehittämistä, fotogrammia ja suurennuskoneen käyttöä. Tykkäsin hirmuisesti tehdä kuvat alusta asti itse ja aidoissa mustavalkokuvissa on usein paljon enemmän tunnelmaa kuin digitaalisissa kuvissa. Työstäminen vie paljon aikaa ja hermoja enkä todellakaan haluaisi tehdä sitä jatkuvasti, mutta se oli mukavaa vaihtelua Photoshopin ja Lightroomin vaivattomuuden keskellä.

Muita mainitsemisen arvoisia asioita on aika vähän. Suurin lienee se, että jouduin jättämään japanin opiskelun kesken, koska illat venyivät liian pitkiksi eivätkä voimat enää riittäneet. Jatkan taas ensi syksynä toisella vuosikurssilla, jos pääsen tämän ensimmäisen läpi. Harmittaa ihan helvetisti, koska investoin opiskeluun ison summan rahaa ja olin jo kauan halunnut opiskella japania ja ehdin jo suunnitella matkaakin nousevan auringon maahan, mutta kun ei pysty niin ei pysty. Ei pitäisi rangaista itseään siitä että on taistellut pitkään ja kunniakkaasti ja lopulta ajautunut uupumiseen, mutta niinhän se menee ettei mikään riitä. Muuten arkipäiväni ovat kuluneet hitaasti, mutta aina kahden viikon välein ihmettelen minne se aika oikein karkasi. Olen pelannut neljää eri Pokemonia kuin hullu, ostanut uuden pelikonsolin, fiilistellyt kevättä ja YUP:ia, etsinyt sopivaa kamerareppua, vaihtanut talvitakin kevyempään, ostanut unelmafarkut entisten hajottua, päässyt yli teinikapinasta ja alkanut pitämään naisellisia vaatteita, kyllästynyt pitkien kynsien ylläpitoon niiden lohkeiltua ja repeiltyä sekä maalannut maalauskurssin viimeisenä päivänä pienen maalauksen kokonaan valmiiksi. 

Nyt lähden nukkumaan ja stressaamaan matkalaukun sisällöstä, lauantaina nimittäin lähtee yölento kohti Turkin Alanyaa! "Joudun" kouluhommiksi kuvaamaan siellä aika paljon, joten julkaisen täälläkin pienen tarinan matkasta. :-)